H Sota

91H Miksi poliitikot aloittavat sotia?

92H Miten sodat voidaan lopettaa tulevaisuudessa?

93H Miten saadaan pysyvä rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välille?

94H Olivatko ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneet maat demokratioita?

95H Oliko ensimmäinen maailmansota vain Euroopan sisäinen sota vai todella maailmanlaajuinen?
96H Miksi demokratia on suurempi este sodalle kuin kristinusko?
97H Kerro esimerkkejä sodista, joissa kristityt ovat sotineet kristittyjä vastaan.
98H Kerro esimerkkejä sodista, joissa demokratia on sotinut demokratiaa vastaan.
99H Pitäisikö meidän julistaa demokratiaa eikä kristinuskoa, jotta maailma muuttuisi paremmaksi?
100H Käyvätkö muut eläinlajit sotia ihmisten lisäksi?

91H Miksi poliitikot aloittavat sotia?
G1:
Geopolitiikka ja resurssit (Realistinen koulukunta)
Kansainvälisessä politiikassa valtiot kilpailevat selviytymisestä ja voimasta. Poliitikot aloittavat sotia usein varmistaakseen valtion tulevaisuuden:
* **Luonnonvarat:** Öljy, kaasu, harvinaiset maametallit tai vesi. Sota voi olla keino turvata kansakunnan taloudellinen moottori.
* **Strategiset alueet:** Satamat, puskurivyöhykkeet tai kulkureitit. Esimerkiksi halu estää naapurimaata liittymästä vihollisen leiriin on tyypillinen syy hyökkäykselle.
G2:
Sisäpolitiikka ja "lipun ympärille kokoontuminen"
Joskus sodan syy ei löydy ulkomailta, vaan poliitikon omasta maasta.
* **Huomion siirtäminen:** Jos maassa on talouskriisi tai hallinto on epäsuosittu, ulkoinen vihollinen on tehokas tapa yhdistää kansa. Tätä kutsutaan *"Rally 'round the flag"* -ilmiöksi.
* **Valta-aseman pönkittäminen:** Voittoisa sota sementoi johtajan maineen vahvana ja korvaamattomana.
C1:
Erityisen kiinnostavaa on, että sota voi olla rationaalisen tuntuisen päätöksen ja valtavan virheen yhdistelmä. Johtaja voi ajatella: "Jos hyökkään nyt, saan tavoitteeni nopeasti ja pienillä kustannuksilla." Jos hänen oletuksensa osoittautuvat vääriksi, seurauksena voi olla vuosien sota, valtavat ihmishenkien menetykset ja tuho.
C2:
Ehkä synkin havainto on tämä: sodan aloittaja voi olla ihminen, joka itse ei joudu maksamaan sodan suurinta hintaa. Päätöksen tekee pieni joukko ihmisiä, mutta taistelut, kuolemat ja kärsimykset koskevat miljoonia.
M1:
Nationalismi: Ajatus, että "meidän kansamme" kuuluu yhteen ja ansaitsee oman valtion tai suuremman valtion. Jugoslavian hajoamissodat ovat tästä esimerkki.
Vallankumouksellinen ideologia: Usko, että oma järjestelmä - oli se sitten liberalismi, kommunismi, islamismi tai muu - täytyy levittää väkisin, koska se on moraalisesti ylempi.
Historiallinen kauna ja kosto: Pitkät narratiivit vääryyksistä, jotka poliitikko lupaa korjata.
M2:
Eli miksi poliitikko päättää painaa nappia? Usein yhtälö on tällainen:
Usko, että sodan hyöty > sodan hinta + neuvottelun hinta + toimimattomuuden hinta.
Tuo usko voi olla rationaalinen, ideologinen tai täysin väärä. Ulkopuoliselle se näyttää hulluudelta, sisäpuolella olevalle se näyttää sillä hetkellä vähiten huonolta vaihtoehdolta.

92H Miten sodat voidaan lopettaa tulevaisuudessa?
G1:
Demokratisoituminen ja tiedonvapaus
Historiallisesti on havaittu, että **vakiintuneet demokratiat eivät juuri koskaan sodi keskenään**. Tätä kutsutaan "demokraattiseksi rauhaksi".
* **Syy:** Demokratioissa päätöksenteko on hitaampaa ja kansa, joka joutuu sotaan osallistumaan, voi äänestää sotaa lietsovat johtajat pois vallasta.
* **Tulevaisuus:** Internetin ja viestinnän vapaus voivat estää valtioita demonisoimasta "toisia", jolloin kansan tuki sodalle on vaikeampi saada.
G2:
Ylikansallinen hallinto
Vahvempi kansainvälinen oikeus ja todellinen valta ylikansallisille elimille (kuten uudistettu YK tai liittovaltiomaiset rakenteet).
* **Välimiesmenettely:** Kiistat ratkaistaan oikeussaleissa ja algoritmien avulla sen sijaan, että ne ratkaistaisiin taistelukentällä.
* **Globaali identiteetti:** Mitä enemmän ihmiset näkevät itsensä "maapallon asukkaina" pikemmin kuin tietyn kansallisuuden edustajina, sitä vaikeampaa on motivoida heitä sotaan toisiaan vastaan.
C1:
Taloudellisen yhteistyön lisääminen – jos kaksi maata ovat syvästi riippuvaisia toisistaan kaupankäynnin, teknologian ja ihmisten liikkumisen kautta, sodan hinta kasvaa.
Varhainen puuttuminen – konflikteihin pitäisi puuttua silloin, kun ne ovat vielä poliittisia kiistoja, ei vasta sitten kun ihmiset ampuvat toisiaan.
C2:
Nykyisessä järjestelmässä valtio voi joskus ajatella:
"Haluan tämän asian → neuvottelut eivät toimi → käytän voimaa."
Tulevaisuuden parempi järjestelmä olisi:
"Haluan tämän asian → neuvottelemme → käytämme sovittelua ja kansainvälistä oikeutta → tarvittaessa muut valtiot painostavat rauhanomaiseen ratkaisuun → väkivalta on viimeinen ja erittäin kallis vaihtoehto."
M1:
Jos saamme siirrettyä kilpailun alueille joissa tuho on palautuvaa - kyber, avaruus, talous, tekoäly, urheilu, tiede - fyysisen sodan houkutus laskee.
Toisaalta autonomiset aseet, droonit ja tekoäly voivat laskea kynnystä aloittaa sota, koska omia sotilaita ei tarvitse lähettää.
M2:
Immanuel Kant kirjoitti jo 1795 esseen Ikuiseen rauhaan. Hänen reseptinsä oli yllättävän moderni: tasavaltalainen hallinto, kansainvälinen liitto, vapaa kauppa ja julkisuusperiaate. 230 vuotta myöhemmin olemme lähempänä kuin koskaan, mutta emme perillä.

93H Miten saadaan pysyvä rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välille?
G1:
* **Kahden valtion malli:** Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio (pohjana vuoden 1967 rajat). Tämä on ollut kansainvälisen yhteisön virallinen tavoite, mutta siirtokuntien laajentuminen Länsirannalla on tehnyt siitä maantieteellisesti vaikean toteuttaa.
* **Yhden valtion malli:** Luodaan yksi demokraattinen valtio, jossa kaikilla asukkailla on yhtäläiset oikeudet etnisestä taustasta riippumatta. Haasteena on kummankin osapuolen pelko oman kansallisen identiteettinsä ja itsemääräämisoikeutensa menettämisestä.
* **Konfederaatio:** Kaksi suvereenia valtiota, joilla on avoimet rajat ja yhteisiä hallintoelimiä (esim. talous ja ympäristö). Tämä sallisi asukkaiden asua historiallisilla alueillaan säilyttäen oman kansalaisuutensa.
G2:
* **Luottamuksen rakentaminen:** Vuosikymmenten väkivalta on syönyt uskon rauhanmahdollisuuteen. Tarvittaisiin pitkä siirtymäaika, jolloin yhteistyö (esim. vesi, sähkö ja terveydenhuolto) osoittaisi rauhan hyödyt arjessa.
* **Koulutus ja narratiivit:** Molempien osapuolten koulujärjestelmien tulisi lopettaa vastapuolen demonisointi ja tunnustaa molempien kansojen historiallinen yhteys alueeseen.
* **Alueellinen tuki:** Rauha vaatii naapurimaiden (kuten Saudi-Arabian, Egyptin ja Jordanian) sekä suurvaltojen (USA, EU, Kiina) vankkaa tukea ja taloudellisia investointeja.
C1:
Israelille uskottavat turvallisuustakuut.
Israelilaisten täytyy voida uskoa, ettei uusi Palestiinan valtio muutu tukikohdaksi hyökkäyksille Israelia vastaan. Tähän voitaisiin käyttää kansainvälistä valvontaa, turvallisuusjärjestelyjä ja vaiheittaista aseistariisuntaa.
C2:
Jerusalemin ratkaisu.
Kaupunki on molemmille kansoille valtavan tärkeä. Mahdollinen ratkaisu voisi perustua siihen, että Jerusalem toimisi molempien valtioiden pääkaupunkina ja pyhien paikkojen nykyinen erityisasema turvattaisiin kansainvälisesti.
M1:
Siirtokunnat
Noin 700 000 israelilaista asuu Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Palestiinalaisille ne ovat miehityksen symboli ja este yhtenäiselle valtiolle. Israelilaisille osa niistä on historiallisesti ja uskonnollisesti keskeisiä, osa turvallisuuspoliittisia.
M2:
Pakolaiset
Sadoilletuhansille palestiinalaisille, jotka pakenivat tai karkotettiin 1948 ja 1967 sodissa, ja heidän jälkeläisilleen - nykyään miljoonille - paluuoikeus on keskeinen oikeuden ja identiteetin kysymys. Israelille kaikkien paluu merkitsisi juutalaisenemmistöisen valtion loppua.

94H Olivatko ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneet maat demokratioita?
G1:
Vastaus tähän on vivahteikas: **osa maista oli orastavia demokratioita, mutta yksikään ei ollut demokratia nykyisessä mielessä.**
Vuonna 1914 maailma oli suuressa murrosvaiheessa matkalla itsevaltaisista monarkioista kohti kansanvaltaa. Valtioiden välillä oli kuitenkin valtavia eroja siinä, kuka käytti todellista valtaa.
G2:
Keskusvallat – Autoritaariset monarkiat
Keskusvaltoja hallitsivat keisarit, ja vaikka niissä oli vaaleilla valittuja elimiä, valta keskittyi huipulle:
* **Saksa:** Perustuslaillinen monarkia, mutta vahvasti autoritaarinen. Saksassa oli yleinen miesten äänioikeus valtiopäivävaaleissa, mutta **hallitus ei ollut vastuussa parlamentille** vaan keisarille (Vilhelm II). Sotilaallinen johto teki usein suuret päätökset siviilihallinnon ohi.
* **Itävalta-Unkari:** Kaksoismonarkia, jota hallitsi keisari Frans Joosef. Se oli monietninen ja monimutkainen valtio, jossa valta oli keskittynyt hallitsijalle ja kapealle eliitille, vaikka parlamentteja olikin olemassa.
* **Osmanien valtakunta:** Käytännössä nuorturkkilaisten sotilasdiktatuuri.
C1:
Sodan alkaessa esimerkiksi Britannia ja Ranska olivat paljon demokraattisempia kuin Saksa, Venäjä tai Itävalta-Unkari. Silti myös demokratioiden hallitukset lähtivät sotaan.
C2:
Toisaalta sodan jälkeen tapahtui suuri muutos: vanhat imperiumit romahtivat, ja Eurooppaan syntyi useita uusia valtioita, jotka perustuivat ainakin periaatteessa kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja parlamentaariseen hallintoon.
M1:
Parlamentaariset järjestelmät - demokraattisimpia tuon ajan mittapuulla
Iso-Britannia
Parlamentaarinen monarkia. Hallitus oli vastuussa parlamentille. Mutta: vain noin 60% aikuisista miehistä sai äänestää, naiset eivät ollenkaan. Ylähuone oli perinnöllinen. Silti lehdistö oli vapaa ja vaalit aidot.
Ranska
Kolmas tasavalta. Kaikilla miehillä yleinen äänioikeus vuodesta 1848, vahva parlamentti, heikko presidentti. Lähimpänä nykyistä demokratiaa sodan suurista.
Yhdysvallat (sodassa vuodesta 1917)
Presidenttijärjestelmä, yleinen miesten äänioikeus, mutta käytännössä etelässä mustat oli suljettu äänestämästä Jim Crow -laeilla. Naiset saivat äänioikeuden vasta 1920.
M2:
Venäjä
Tsaarin itsevaltius. Duuma eli parlamentti oli perustettu 1905 vallankumouksen jälkeen, mutta tsaari Nikolai II pystyi hajottamaan sen ja hallitsemaan ohi sen. Ei sananvapautta, ei aitoja puolueita, poliittinen poliisi Ohrana.

95H Oliko ensimmäinen maailmansota vain Euroopan sisäinen sota vai todella maailmanlaajuinen?
G1:
Sota Aasiassa ja Tyynellämerellä
Sota ulottui kauas itään heti alkumetreillä.
* **Japani:** Japani liittyi ympärysvaltoihin ja valtasi Saksan siirtomaat Kiinassa (Qingdao) sekä Saksan hallitsemat saaret Tyynellämerellä.
* **Kiina:** Vaikka Kiina ei lähettänyt taistelujoukkoja, se lähetti lähes 140 000 työläistä Eurooppaan tukemaan ympärysvaltojen huoltoa.
G2:
Merisota ja Atlantti
Sota ei rajoittunut vain maaperälle. Saksan sukellusvenesota ja Britannian kauppasaarto vaikuttivat maailmanlaajuiseen merenkulkuun.
* Saksalaiset sukellusveneet upottivat aluksia ympäri Atlanttia, mikä veti lopulta **Yhdysvallat** mukaan sotaan vuonna 1917.
* Meritaisteluita käytiin jopa Etelä-Amerikan rannikolla (Falklandinsaaret) ja Intian valtamerellä.
C1:
Afrikka
Britannian, Ranskan, Belgian, Portugalin ja Saksan siirtomaajoukot taistelivat.
Saksan siirtomaat kuten Saksan Itä-Afrikka ja Kamerun joutuivat sotatoimien kohteiksi.
Mukana oli valtava määrä afrikkalaisia sotilaita ja työjoukkoja.
C2:
Lähi-itä
Osmanien valtakunta taisteli Britanniaa ja sen liittolaisia vastaan.
Gallipoli, Mesopotamia, Palestiina ja Arabian niemimaa olivat sotanäyttämöitä.
Arabikapina liittyi sodan tapahtumiin.
M1:
Se alkoi Euroopan sisäisenä kriisinä, mutta oli alusta asti maailmansota - ja syy siihen oli kolonialismi.
Kesällä 1914 kukaan ei sanonut "maailmansota". Puhuttiin Euroopan sodasta. Nimitys "World War" vakiintui vasta 1920-luvulla, kun tajuttiin kuinka laajalle se oli levinnyt. Maantieteellisesti ja taloudellisesti se oli maailmanlaajuinen jo ensimmäisestä viikosta lähtien.
M2:
Yli 70 miljoonaa miestä mobilisoitiin. Heistä noin 10 miljoonaa oli Euroopan ulkopuolelta.
Influenssapandemia 1918, joka tappoi enemmän kuin itse sota, levisi juuri joukkojen globaalien siirtojen kautta.

96H Miksi demokratia on suurempi este sodalle kuin kristinusko?
G1:
Kustannusten kantajat tekevät päätöksen
Tämä on ehkä vahvin argumentti. 
* Demokratiassa ne ihmiset, jotka joutuvat rintamalle ja joiden verorahoilla sota rahoitetaan, ovat samoja ihmisiä, jotka valitsevat päättäjät. Ihmisillä on luontainen halu välttää kuolemaa ja kurjuutta.
* Autoritaarisissa tai teokraattisissa järjestelmissä eliitti voi hyötyä sodasta (maa-alueet, resurssit), kun taas kansa kantaa tuskalliset seuraukset ilman vaikutusvaltaa.
G2:
Taloudellinen riippuvuus
Demokratiat ovat tyypillisesti markkinatalouksia, jotka ovat vahvasti kytkeytyneet toisiinsa kaupan kautta.
* Sota kahden demokraattisen kauppakumppanin välillä olisi taloudellinen itsemurha molemmille. Uskonnollinen yhteys ei estä kauppasotia tai resurssikilpailua samalla tavalla kuin syvä taloudellinen integraatio.
C1:
Kristinusko voi muuttaa ihmisen moraalista ajattelua.
Demokratia voi muuttaa sitä, kuka saa tehdä päätöksiä.
Jälkimmäinen voi olla sodan kannalta ratkaisevan tärkeää.
C2:
Kristinusko voi sanoa:
"Älä tapa vihollistasi. Rakasta häntä."
Demokratia voi sanoa:
"Et voi yksin päättää, että lähetämme miljoonat ihmiset sotaan."
Kun nämä yhdistyvät, vaikutus voi olla paljon suurempi: moraalinen pidäke + institutionaalinen pidäke.
M1:
Modernissa demokratiassa sodan aloittaminen vaatii:
parlamentin enemmistön
vapaan lehdistön joka voi paljastaa kustannukset
opposition joka saa kritisoida
vaalit, joissa johtaja voidaan vaihtaa
oikeuslaitoksen joka voi todeta sodan laittomaksi
M2:
Moni tutkija sanoisikin, että kristinusko on antanut demokratialle moraalisen perustan, mutta demokratia on antanut sille institutionaalisen jarrun.
Ilman moraalista perustaa demokratia voi päättää hyvinkin väärin - enemmistö voi äänestää sodan puolesta. Ilman institutionaalista jarrua moraalinen periaate jää julistukseksi, jonka hallitsija voi sivuuttaa.

97H Kerro esimerkkejä sodista, joissa kristityt ovat sotineet kristittyjä vastaan.
G1:
Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648)
Tämä on ehkä tunnetuin ja tuhoisin uskonnon värittämä konflikti Euroopassa.
* **Osapuolet:** Alkoi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan protestanttien ja katolisten välisenä selkkauksena, mutta laajeni lähes koko Euroopan laajuiseksi sodaksi.
* **Paradoksi:** Vaikka sota oli uskonnollinen, poliittiset intressit ylittivät usein uskon. Esimerkiksi katolinen Ranska liittyi protestanttien puolelle heikentääkseen katolista Habsburg-suvun valtaa.
G2:
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918)
Kuten aiemmin käsittelimme, tämä sota käytiin pääosin kristittyjen kansakuntien välillä.
* **Uskonto rintamalla:** Sekä saksalaiset, brittiläiset että ranskalaiset sotilaat uskoivat taistelevansa Jumalan puolella. Saksalaisten vyönsoljissa luki jopa *"Gott mit uns"* (Jumala kanssamme).
* **Kirkon rooli:** Kunkin maan kirkot tukivat usein voimakkaasti omaa hallintoaan ja siunasivat aseet, joilla tapettiin toisia kristittyjä vastapuolella.
C1:
Amerikan sisällissota (1861–1865) – unionin ja konfederaation sotilaat olivat valtaosin kristittyjä, mutta kristinusko ei estänyt heitä taistelemasta toisiaan vastaan.
C2:
Jos kaksi ihmistä uskoo samaan Jumalaan ja samaan käskyyn "rakasta lähimmäistäsi", miksi he silti voivat päätyä sotimaan toisiaan vastaan?
Siinä näkyy ehkä hyvin ero uskonnollisen ihanteen ja ihmisen toiminnan välillä. Ihminen voi käyttää uskontoa rauhan perusteluna – mutta myös sodan oikeuttamiseen.
M1:
Englannin sisällissota 1642-1651
Anglikaaninen kuningas Kaarle I ja kuninkaalliset vs. puritaaninen parlamentti Oliver Cromwellin johdolla. Molemmat osapuolet pitivät itseään ainoina oikeina kristittyinä.
M2:
Napoleonin sodat 1803-1815
Katolinen Ranska vs. katolinen Itävalta, katolinen Espanja, anglikaaninen Britannia ja ortodoksinen Venäjä. Napoleon kruunattiin paavin läsnäollessa, vastustajia johti "kristillinen koalitio".

98H Kerro esimerkkejä sodista, joissa demokratia on sotinut demokratiaa vastaan.
G1:
Yhdysvaltain sisällissota (1861–1865)
Tämä on kenties tunnetuin esimerkki kahden vaaleilla valitun hallinnon välisestä sodasta.
* **Argumentti:** Sekä Pohjoisvaltioilla (Unioni) että Etelävaltioilla (Konfederaatio) oli vaaleilla valitut presidentit, parlamentit ja perustuslait.
* **Vastaväite:** Monet historioitsijat eivät laske Etelää todelliseksi demokratiaksi, koska sen talous ja yhteiskunta perustuivat orjuuteen – suuri osa väestöstä oli vailla perusoikeuksia.
G2:
Jalkapallosota (1969) – El Salvador vs. Honduras
Keski-Amerikan lyhyt mutta verinen konflikti, joka sai nimensä MM-karsintaotteluiden aiheuttamista mellakoista.
* **Argumentti:** Molemmat maat olivat tasavaltoja, joissa oli pidetty vaalit.
* **Vastaväite:** Molemmat olivat käytännössä autoritaarisia valtioita, joita hallitsivat sotilasjuntat tai vahvat oligarkiat. Vaalit olivat usein näennäisiä.
C1:
Yhdysvaltain ja Meksikon sota (1846–1848) – Yhdysvallat oli tasavaltainen järjestelmä ja Meksikolla oli perustuslaillinen tasavalta, mutta Meksikon poliittinen järjestelmä oli tuolloin epävakaa ja kaukana nykyisestä demokratiasta.
C2:
Täysin vakiintuneiden liberaalien demokratioiden väliset täysimittaiset sodat ovat erittäin harvinaisia. Siksi tutkijat puhuvat niin sanotusta demokraattisesta rauhasta. Se ei tarkoita, etteivät demokratiat koskaan käyttäisi toisiaan vastaan sotilaallista voimaa, vaan että demokratioiden väliset suuret sodat ovat olleet poikkeuksellisen harvinaisia.
M1:
Britannia vs. Yhdysvallat - Vuoden 1812 sota
Molemmat olivat aikansa demokraattisimpia maita. Yhdysvalloissa oli yleinen miesten äänioikeus valkoisille, Britanniassa parlamentti hallitsi. Silti sota syttyi merisaarrosta ja rajasta. Moni laskee tämän ensimmäiseksi demokratia vs. demokratia -sodaksi, mutta Britanniaa ei nykykriteerein kutsuttaisi demokratiaksi - vain 5% miehistä sai äänestää.
Buurisodat 1880-1881 ja 1899-1902
Britannia vs. Transvaal ja Oranje. Buuritasavallat olivat hyvin demokraattisia valkoiselle väestölle - presidentti ja parlamentti vaaleilla. Britannia oli parlamentaarinen demokratia. Sota käytiin kullasta ja vaikutusvallasta Etelä-Afrikassa.
M2:
Espanja vs. Yhdysvallat 1898
Molemmat olivat vaaleilla valittuja hallituksia. Espanjassa oli yleinen miesten äänioikeus ja perustuslaki, Yhdysvalloissa täysi demokratia. Sota Kuubasta.
Israel vs. Libanon 2006 ja Israel vs. Palestiinalaishallinto
Libanon on ollut Lähi-idän demokraattisimpia maita monipuoluejärjestelmällään. Israel on liberaali demokratia. Vuoden 2006 sota Hizbollahia vastaan käytiin Libanonin maaperällä demokraattisesti valitun hallituksen aikana.

99H Pitäisikö meidän julistaa demokratiaa eikä kristinuskoa, jotta maailma muuttuisi paremmaksi?
G1:
* **Vastuullisuus:** Demokratia ei vaadi ihmistä olemaan "hyvä" tai "pyhä". Se olettaa, että ihmiset voivat olla itkekkäitä, ja rakentaa sen vuoksi järjestelmän, jossa kukaan ei saa liikaa valtaa.
* **Väkivallaton vallanvaihto:** Demokratia on historian ainoa keksintö, joka mahdollistaa vallan vaihtumisen ilman verenvuodatusta.
* **Universaalisuus:** Demokratia voi teoriassa toimia missä tahansa kulttuurissa (kuten Japani tai Etelä-Korea osoittavat), sillä se ei vaadi luopumaan omasta uskonnosta, vaan ainoastaan sitoutumaan yhteisiin pelisääntöihin.
G2:
**Demokratia tarvitsee hyveitä:** Demokratia ei selviydy, jos kansalaiset ovat täysin vailla moraalia, rehellisyyttä ja myötätuntoa – arvoja, joita uskonnot usein opettavat.
**Uskonto tarvitsee demokratiaa:** Uskonto pysyy puhtaimmillaan, kun se on vapaaehtoista. Demokratia suojelee uskonnonvapautta ja estää teokratian (uskonnollisen diktatuurin) syntymisen.
C1:
Demokratia kertoo ennen kaikkea, miten valtaa pitäisi käyttää: vallan pitäisi olla kansalaisilla, johtajien pitää olla tilivelvollisia ja vallanvaihdon tapahtua rauhanomaisesti.
Kristinusko voi antaa moraalisen näkemyksen siitä, miten ihmisiä pitäisi kohdella: lähimmäisenrakkaus, anteeksianto, heikoista huolehtiminen ja vihollisenkin ihmisarvon tunnustaminen.
C2:
Ehkä vielä parempi tavoite olisi siis:
Ei kristinuskon korvaaminen demokratialla, vaan sellaisen maailman rakentaminen, jossa ihmiset saavat uskoa tai olla uskomatta – ja jossa kaikki joutuvat elämään demokraattisten, oikeusvaltiollisten ja ihmisoikeuksia kunnioittavien sääntöjen mukaan.
M1:
Demokratiaa on vaikea viedä ulkoa. Kun sitä on yritetty pakottaa nopeasti sotilaallisesti tai taloudellisella painostuksella - esimerkiksi Irakissa 2003 tai Afganistanissa 2001-2021 - tulokset ovat olleet huonoja. Vaalit ilman oikeusvaltiota, lehdistöä ja luottamusta johtavat helposti siihen, että valtaan äänestetään ryhmä, joka lopettaa demokratian.
M2:
Maailman parhaiten toimivat maat, kuten Pohjoismaat, eivät ole valinneet toista.
Ne ovat rakentaneet:
Demokraattiset instituutiot - jotka estävät vallan väärinkäytön.
Moraalisen perustan - joka on tullut osin kristinuskosta, osin valistuksesta, osin työväenliikkeestä - joka kertoo, miksi toista ihmistä pitää kohdella arvokkaasti.

100H Käyvätkö muut eläinlajit sotia ihmisten lisäksi?
G1:
Simpanssit: Gombe-joen neljän vuoden sota
Tunnetuin esimerkki kädellisten sodankäynnistä on Jane Goodallin havaitsema konflikti Tansaniassa 1970-luvulla.
* **Mitä tapahtui:** Yksi simpanssiyhteisö jakautui kahtia. Seuraavan neljän vuoden aikana pohjoinen ryhmä teki järjestelmällisiä "partioretkiä" eteläisen ryhmän alueelle.
* **Strategia:** Simpanssit eivät tapelleet sattumalta, vaan ne etsivät yksittäisiä vastustajia ja tappoivat ne ylivoimalla (usein 5 vastaan 1). Lopulta koko eteläinen ryhmä tuhottiin ja pohjoinen ryhmä valtasi niiden alueen.
* **Syy:** Kyseessä oli puhdas resurssi- ja valtataistelu, jossa käytettiin taktista oveluutta.
G2:
Mikä erottaa ihmisen sodan eläimistä?
Vaikka simpanssit ja muurahaiset sotivat, ihmisen sodankäynnissä on kaksi piirrettä, joita luonnosta ei löydy:
**Teknologia:** Eläimet käyttävät vain kehoaan (tai satunnaisia kiviä/keppejä). Ihminen on ulkoistanut väkivallan aseisiin.
**Abstrakti ideologia:** Eläimet sotivat ruoasta, naaraista tai alueesta. Vain ihminen sotii "kunniasta", "uskonnosta" tai "lipusta" – siis asioista, joita ei ole fyysisesti olemassa.
C1:
Sudennartut ja susilaumat – laumojen välillä voi olla ankaria reviirikiistoja ja joskus tappavaa väkivaltaa.
Leijonat – uudet koalitiot voivat vallata toisen koirasryhmän reviirin ja tappaa pentuja, jotka eivät ole niiden omia.
C2:
Ihminen pystyy myös tekemään jotain poikkeuksellista: miljoonat ihmiset, jotka eivät tunne toisiaan, voidaan saada toimimaan yhdessä ja tappamaan toisiaan yhteisen aatteen nimissä.
M1:
Armeijamuurahaiset Etelä-Amerikassa ja Afrikassa lähettävät 100 000 - 2 miljoonan yksilön armeijoita ryöstämään toisia pesiä.
Kusiaiset (Formica) tekevät orjaryöstöretkiä: ne hyökkäävät toisen lajin pesään, tappavat kuningattaren ja varastavat toukat, joista kasvaa orjatyöläisiä.
Argentiinanmuurahainen on käynyt globaalia sotaa: kaikki maailman argentiinanmuurahaiset kuuluvat muutamaan superkoloniaan, jotka taistelevat toisiaan vastaan miljoonien yksilöiden rintamilla.
M2:
Mangustit ja surikaatit: Yksi väkivaltaisimmista nisäkkäistä. Naarasjohtaja karkottaa ja tappaa toisia naaraita. Ryhmät tekevät rajuja yhteenottoja.
Varikset ja korpit: Puolustavat aluettaan organisoidusti ja tappavat tunkeilijoita, mutta eivät lähde hyökkäysretkille.