D Elämänfilosofia 1

33D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat, että elämä on vitsi?
34D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "joka tietää, se ei puhu"?
35D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava"?
36D Miksi ihmissuhteet ovat niin vaikeita?
37D Mitä ihmiset ajattelevat elämästä?
38D Mitä ihmiset ajattelevat elämästä kuoleman hetkellä?
39D Onko rakkaus tärkein asia elämässä?
40D Tuleeko rakastaa ihan kaikkea? Myös vihollista?
41D Onko ihmisen elämän tärkein asia omien lasten kasvatus? Vai onko puutarhanhoito sittenkin tärkeämpi?
42D Miten tieto tuo tuskaa?
43D Millä tavalla tieto tuo valtaa?
44D Onko totuus epämiellyttävä?
45D Miksi mikään uskonto tai filosofia ei kerro koko totuutta maailmasta ja ihmisistä?

33D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat, että elämä on vitsi?
G1:
Absurdismi: Järjen ja järjettömyyden ristiriita
Filosofisesti tämä on usein **absurdismin** ytimessä. Ihminen etsii luonnostaan merkitystä, kausaalisuutta ja oikeudenmukaisuutta, mutta maailmankaikkeus vastaa tähän hiljaisuudella tai täydellisellä sattumanvaraisuudella.
* **Vitsi on siinä**, että meidät on ohjelmoitu etsimään jotain, mitä ei ole olemassa.
* Albert Camus vertasi tätä Sisyfokseen, joka työntää kiveä ylös vuorta vain nähdäkseen sen rullaavan takaisin alas – ikuisesti.
C1:
Turhautuminen ja epäoikeudenmukaisuus. Ihminen kokee, että elämässä tapahtuu niin paljon epäreiluja tai absurdeja asioita, että niitä voi kuvata vain "vitsiksi". Esimerkiksi: "Tein kaikkeni, mutta epäonnistuin silti."
C2:
Huono huumori. Joskus ilmaus tarkoittaa: "Tämä on kuin huono pila." Ihminen kokee, että tapahtumat ovat niin uskomattomia, että ne tuntuvat pilalta.
M1:
Kaikista kevyin versio. Jos elämä on vitsi, sitä ei tarvitse suorittaa täydellisesti.
Jos kaikki on vähän naurettavaa muutenkin, uskallat mokata, vaihtaa alaa, pukeutua miten haluat, sanoa ääneen mitä ajattelet. Vakavuus on se, mikä lukitsee. Vitsi vapauttaa.
Tästä kulmasta sanottuna "elämä on vitsi" tarkoittaa oikeasti: "älä ota itseäsi niin kuolemanvakavasti, ei kukaan muukaan ota".
M2:
Ja sitten on se raskain versio. Kun ihminen on uupunut eikä näe, että mikään hänen tekonsa merkitsisi. Silloin vitsi ei naurata, se on syytös. "Mitä väliä, kaikki on kuitenkin vitsi."
Tämän erottaa sävystä. Siinä ei ole leikillisyyttä, vaan alistuminen.
Olennaista on se, mitä lauseen jälkeen tulee.
Jotkut sanovat "elämä on vitsi, joten miksi edes yrittää" ja vetäytyvät.
Toiset sanovat "elämä on vitsi, joten voin yhtä hyvin yrittää mitä vaan" ja alkavat elää rohkeammin.
Sama lause, täysin vastakkainen johtopäätös. Ensimmäinen tekee vitsistä vankilan, toinen tekee siitä luvan.

34D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "joka tietää, se ei puhu"?
G1:
Totuutta ei voi pukea sanoiksi
Taolaisessa filosofiassa ajatellaan, että perimmäinen totuus (*Tao*) on jotain niin valtavaa ja kokonaisvaltaista, ettei kieli riitä kuvaamaan sitä.
* **Ajatus:** Heti kun yrität selittää totuutta, alat rajata sitä ja menetät osan sen olemuksesta.
* **Sovellus:** Ne, jotka todella ymmärtävät maailman syvimmät mekanismit, kokevat sanat riittämättömiin ja valitsevat mieluummin hiljaisuuden ja havainnoinnin.
G2:
Kokemusperäinen tieto vs. kirjatieto
Lause korostaa eroa *tietämisen* ja *ymmärtämisen* välillä.
* Voit lukea kirjan uimisesta (puhuminen/teoria), mutta vasta veteen hyppääminen antaa sinulle todellisen tiedon (hiljainen kokemus).
* Se, joka on kokenut jotain järisyttävää (esim. kriisin, valaistumisen tai suuren rakkauden), huomaa usein, että kokemusta on mahdotonta välittää sanallisesti niille, jotka eivät ole sitä kokeneet.
C1:
Todella viisas ihminen ymmärtää, kuinka paljon hän ei tiedä. Siksi hän ei esitä varmoja väitteitä kaikesta.
C2:
Kokeneet ihmiset eivät aina kerro kaikkea, koska tieto voi olla vaikeasti selitettävää tai henkilökohtaista.
M1:
Joissain piireissä, työpaikoilla, ihmissuhteissa tai alakulttuureissa, tieto on valuuttaa. Jos kerrot kaiken mitä tiedät, menetät etulyöntiaseman. Joten ollaan hiljaa ja annetaan muiden puhua, ja samalla tarkkaillaan.
Kun joku sanoo tämän tässä hengessä, hän tarkoittaa: "minä tiedän, mutta en kerro sinulle, koska silloin menettäisin asemani". Se on vähän näpäytys ja vähän itsekehu samassa paketissa.
M2:
Kun joku sanoo keskustelussa "joka tietää, se ei puhu", hän saattaa oikeasti sanoa: "ole sinä hiljaa". Se on tapa lopettaa keskustelu ilman argumentteja. Se luo illuusion, että jossain on olemassa salainen, ylempi tieto, joka on vain valituilla, ja jos et ole hiljaa, et kuulu heihin.

35D Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava"?
G1:
Kielen ja loogisuuden rajat (Filosofinen tulkinta)
Wittgensteinin alkuperäinen ajatus oli, että kieli on kuva todellisuudesta. Me voimme puhua järkevästi vain asioista, jotka ovat olemassa maailmassa ja joita voidaan havainnoida (kuten luonnontieteet).
* **Ajatus:** Etiikka, estetiikka, uskonto ja elämän tarkoitus ovat asioita, joita kieli ei pysty "tavoittamaan" loogisesti.
* **Seuraus:** Koska emme voi määritellä näitä asioita tarkasti ja yksiselitteisesti, niistä puhuminen johtaa vain sekaannuksiin. Siksi on viisaampaa olla hiljaa ja antaa näiden asioiden "näkyä" teoissa ja elämässä.
C1:
Kielen rajat ovat olemassa. Kaikkea, mitä ihminen kokee, ei voi kuvata sanoilla. Esimerkiksi syvä rakkaus, taiteellinen kokemus tai hengellinen kokemus voivat tuntua sanoja suuremmilta.
C2:
Hiljaisuus voi olla viisaampaa kuin arvailu. Jos emme tiedä, emme ymmärrä tai emme pysty perustelemaan jotakin, on parempi myöntää se kuin puhua varmana.
M1:
"Tuosta ei puhuta." Perheessä, työpaikalla, yhteiskunnassa on aiheita, jotka ovat epämukavia, ja ne pakataan filosofiseen kaapuun. Sanotaan, että "mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava", vaikka oikeasti tarkoitettaisiin "mistä ei SAA puhua, siitä on vaiettava".
Wittgenstein puhui kielen loogisista rajoista. Tässä versiossa puhutaan sosiaalisista rajoista. Pelosta, häpeästä, sopimuksesta vaieta.
Eron kuulee kysymällä: vaietaanko siksi, että sanat eivät riitä, vai siksi, että totuus olisi liian hankala?

36D Miksi ihmissuhteet ovat niin vaikeita?
G1:
Erilaiset "käyttöjärjestelmät" (Subjektiivisuus)
Jokainen meistä kantaa mukanaan omaa historiaansa, lapsuuden kokemuksiaan ja opittuja malleja. 
* **Tulkinta:** Jos toinen on tottunut siihen, että rakkaus on tukea ja läsnäoloa, ja toinen siihen, että se on tilaa ja vapautta, syntyy jatkuvasti väärinkäsityksiä. 
* **Oletus:** Oletamme usein, että muut ajattelevat ja kokevat asiat samalla tavalla kuin me – ja kun he eivät tee niin, koemme sen loukkauksena tai torjuntana.
G2:
Projektio: Toinen on peili
Ehkä vaikein osa ihmissuhteita on se, että toinen ihminen toimii peilinä omille heikkouksillemme.
* Meillä on taipumus ärsyyntyä muissa eniten niistä piirteistä, joita emme hyväksy itsessämme.
* Kun toinen "painaa nappia", hän ei luo tunnetta tyhjästä, vaan aktivoi meissä jo olemassa olevan vanhan haavan tai epävarmuuden.
C1:
Väärinymmärrykset. Sanat ja teot voidaan tulkita eri tavalla kuin ne oli tarkoitettu.
C2:
Tunteet. Rakkaus, kiintymys, mustasukkaisuus, pettymys ja pelko voivat tehdä tilanteista monimutkaisia.
M1:
Aika muuttaa molempia, mutta sopimus tehtiin vanhojen versioiden välillä
Ihminen, johon rakastuit viisi vuotta sitten, ei ole enää sama. Et ole sinäkään.
Ihmissuhde on vaikea siksi, että sen pitäisi olla elävä sopimus kahden muuttuvan ihmisen välillä. Mutta usein me yritämme lukita toisen siihen versioon, johon alun perin ihastuimme. "Sinä olet muuttunut" sanotaan syytöksenä, vaikka se on biologinen fakta.
Vaikeus ei ole muuttuminen, vaan se suostummeko tutustumaan toiseen uudestaan ja uudestaan.

37D Mitä ihmiset ajattelevat elämästä?
G1:
Elämä selviytymisenä ja jatkuvuutena
Suurelle osalle ihmisistä kautta historian elämä on ollut ensisijaisesti **biologinen ja käytännön haaste**.
  * **Arki:** Ajatukset täyttyvät toimeentulosta, perheen turvaamisesta ja perusperustarpeiden tyydyttämisestä.
  * **Jatkuvuus:** Elämä nähdään ketjuna, jossa oma tehtävä on siirtää geenit, perinteet ja omaisuus seuraavalle sukupolvelle. Tässä mielessä elämä on onnistunut, jos jälkikasvu pärjää.
G2:
  * **Uskonto ja henkisyys:** Moni ajattelee elämää valmistautumisena johonkin suurempaan tai osana kosmista suunnitelmaa.
  * **Itsensä toteuttaminen:** Nykyajassa elämä nähdään usein projektina, jossa tavoitteena on löytää oma "kutsumus", kehittyä ja kokea mahdollisimman paljon.
  * **Yhteys muihin:** Tutkimusten mukaan ihmiset ajattelevat loppujen lopuksi eniten **ihmissuhteitaan**. Elämän laatu rinnastetaan siihen, kuinka rakastettu ja tarpeellinen ihminen tuntee olevansa.
C1:
Elämä on oppimista. Vaikeudet ja ilot nähdään kokemuksina, joiden kautta ihminen kasvaa.
Elämä on sattumaa. Osa ajattelee, ettei elämällä ole ennalta määrättyä tarkoitusta, vaan ihminen luo merkityksen itse.
Elämä on koettelemus. Monissa uskonnoissa elämä nähdään aikana, jolloin ihmisen luonne, usko ja teot punnitaan.
Elämä on ihme. Jotkut kokevat jo pelkän tietoisen olemassaolon olevan hämmästyttävää riippumatta siitä, uskovatko he Jumalaan vai eivät.
M1:
Elämä on selviytymistä, jossa pitää olla kova.
Tämä syntyy usein siellä, missä on joutunut pärjäämään liian nuorena, köyhyydessä, vaativassa perheessä tai jatkuvassa epävarmuudessa. Maailma jaetaan meihin ja muihin, ja jos et pidä puoliasi, jäät alle.
Tämä tarina tekee ihmisestä vahvan ja sitkeän. Mutta se myös uuvuttaa, koska jos kaikki on taistelua, et uskalla koskaan laskea aseita edes kotona.
M2:
Elämä on suhde
Harva sanoo tätä suoraan, mutta moni elää näin vanhempana. Lopulta ihmiset eivät ajattele elämää enää omana projektinaan, vaan verkostona.
Elämä on sitä, kenen kanssa joit kahvit, kenen kädestä pidit kiinni, kenelle annoit anteeksi. Ei se, mitä saavutit, vaan se, kenen elämään koskit.

38D Mitä ihmiset ajattelevat elämästä kuoleman hetkellä?
G1:
Saattohoidossa olevien ihmisten viimeiset ajatukset ja sanat liittyvät usein siihen, pärjäävätkö perheenjäsenet ilman heitä.
* **Mitä ajatellaan:** "Ovatko lapset turvassa?", "Annoinko tarpeeksi eväitä elämään?", "Tietävätkö he, kuinka rakkaita he olivat?".
* **Anteeksianto:** Monet kokevat tarvetta sopia vanhoja riitoja ja pyytää tai antaa anteeksi, jotta voivat "päästää irti" puhtaalla omallatunnolla.
G2:
Bronnie Ware, australialainen saattohoitaja, keräsi listan asioista, joita ihmiset eniten katuvat kuolinvuoteellaan. Nämä heijastavat sitä, mitä ihmiset pohtivat elämästään, kun aika on loppumassa:
1.  **"Toivon, että olisin elänyt itseni näköistä elämää, en muiden odotusten mukaista."**
2.  **"Toivon, etten olisi tehnyt niin paljon töitä."**
3.  **"Toivon, että olisin uskaltanut ilmaista tunteeni paremmin."**
4.  **"Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini."**
5.  **"Toivon, että olisin sallinut itseni olla onnellisempi."**
C1:
Monet ihmiset ajattelevat esimerkiksi:
Läheisiään. Perhe, ystävät ja rakkaat ihmiset ovat usein mielessä.
Omaa elämäänsä kokonaisuutena. Jotkut pohtivat, mitä ovat saaneet aikaan, mitä olisivat tehneet toisin ja mistä ovat kiitollisia.
Rakkautta ja anteeksiantoa. Ihmiset voivat toivoa sovintoa tai haluta ilmaista rakkauttaan.
Rauhaa. Monet kertovat hyväksyvänsä kuoleman, erityisesti jos ovat olleet pitkään sairaita.
Pelkoa tai epävarmuutta. Kaikki eivät koe rauhaa; osa pelkää kipua, kuolemaa tai sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Toivoa tuonpuoleisesta. Uskovaiset saattavat rukoilla tai luottaa siihen, että kuoleman jälkeen on jotain hyvää. Toiset ajattelevat, että kuolema on elämän luonnollinen päätepiste.
M1:
Terveenä ajattelemme elämästä, oliko se onnistunut vai epäonnistunut. Kuoleman äärellä ajatus muuttuu: oliko se minun näköiseni. Oliko se totta.
Siksi niin moni sanoo lopussa jotain hyvin yksinkertaista, kuten "kyllä tämä oli aika ihmeellistä" tai "kyllä minä rakastin". Ei analyysia, vaan yhteenveto, joka mahtuu yhteen lauseeseen.
M2:
Jos näistä pitäisi tiivistää yksi opetus eläville, se olisi tämä: kuoleman hetkellä ihmiset eivät ajattele elämää ongelmana, joka piti ratkaista. He ajattelevat sitä suhteena, joka piti elää.
He eivät mieti, mitä elämä oli, vaan kenen kanssa he sen elivät.

39D Onko rakkaus tärkein asia elämässä?
G1:
Monet ajattelijat katsovat, että rakkaus on se, mikä tekee muista asioista tavoittelemisen arvoisia.
* **Vastavoima tyhjyydelle:** Maailmankaikkeus voi tuntua kylmältä ja merkityksettömältä, mutta rakkaus luo "merkityssaarekkeen". Se antaa syyn herätä aamulla ja ponnistella vaikeuksien läpi.
* **Itsensä ylittäminen:** Rakkaus on harvoja voimia, jotka saavat ihmisen asettamaan toisen edun oman etunsa edelle. Tämä tekee meistä moraalisia olentoja.
G2:
Yleinen virhe on ajatella rakkautta vain romanttisena suhteena. Jos pidämme rakkautta tärkeimpänä, meidän on katsottava sen kaikkia muotoja:
* **Philia:** Syvä ystävyys ja kumppanuus.
* **Storge:** Perherakkaus ja juuret.
* **Agape:** Epäitsekäs rakkaus ihmiskuntaa tai kaikkea elävää kohtaan.
* **Philautia:** Terve itserakkaus, joka on pohja muiden rakastamiselle.
C1:
Toiset taas pitävät tärkeimpänä esimerkiksi:
totuutta,
vapautta,
oikeudenmukaisuutta,
viisautta,
uskoa,
tai elämän tarkoituksen etsimistä.
Silti nämäkin arvot liittyvät usein rakkauteen. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus voi perustua välittämiseen toisista, ja totuuden etsiminen voi olla rakkautta tietoon.
M1:
Rakkaus tarvitsee jotain, mitä rakastaa. Jos sinulla ei ole omaa suhdetta itseesi, työhön, luontoon, arvoihin, olet tyhjä astia. Et tuo suhteeseen mitään. Terve rakkaus vaatii, että sinulla on elämä, johon toinen voi tulla vieraaksi, ei elämä, jonka toisen pitää pelastaa.
M2:
Rakkaus ei ole palkinto elämän lopussa. Se on tapa katsoa. Tapa, jolla kohtelet sitä, mitä pidät arvokkaana.
Joten vastaisin näin: rakkaus ei ole tärkein asia elämässä, vaan tapa, jolla tärkeimmät asiat tulevat eläviksi.

40D Tuleeko rakastaa ihan kaikkea? Myös vihollista?
G1:
Kristinusko: Vuorisaarnassa Jeesus sanoo suoraan: "Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat." Ajatuksena on, että ystävien rakastaminen on helppoa, mutta todellinen henkinen kasvaminen tapahtuu silloin, kun pystyy vastaamaan pahaan hyvällä.
G2:
Buddhalaisuus ja jainalaisuus: Ahimsa (vahingoittamattomuus) ja yleinen myötätunto (karuna) ulottuvat kaikkiin eläviin olentoihin. Viha ei sammu vihalla, vaan ainoastaan rakkaudella ja myötätunnolla.
C1:
Toisaalta monet ajattelevat, ettei ihmisen tarvitse rakastaa kaikkia. Heidän mielestään riittää, että kohtelee muita oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Rakkaus nähdään tunteena, jota ei voi käskeä syntymään.
C2:
On myös tärkeää erottaa ihminen ja hänen tekonsa. Voi rakastaa tai kunnioittaa ihmisen ihmisarvoa ja silti vastustaa hänen tekojaan. Esimerkiksi väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai muuta pahaa ei tarvitse hyväksyä rakkauden nimissä.
M1:
En anna vihasi asua minussa. Vihollisen vihaaminen on kuin joisi myrkkyä ja toivoisi että toinen kuolee. Rakkaus tässä mielessä on itsekästä viisautta. Päätän, etten kanna sinua mukanani loppuelämää. Annan anteeksi ei siksi, että sinä ansaitsisit sen, vaan siksi, että minä ansaitsen rauhan.
M2:
Toivon, että kärsimyksen ketju katkeaa, myös sinussa. Tämä on vaikein kohta. Pystynkö toivomaan, että myös sinä, joka satutit minua, heräisit, kasvaisit, lakkaisit satuttamasta muita. En siksi, että olisimme ystäviä, vaan siksi, että maailmassa olisi vähemmän kipua.
Tämä ei ole pehmeyttä. Tämä on kurinalaisuutta.

41D Onko ihmisen elämän tärkein asia omien lasten kasvatus? Vai onko puutarhanhoito sittenkin tärkeämpi?
G1:
Evoluution ja yhteiskunnan näkökulmasta lasten kasvatus on kiistatta tärkeintä.
* **Jatkuvuus:** Se on lajin selviytymisen edellytys. Lapset ovat fyysinen ja kulttuurinen perintösi, joka jatkaa elämäänsä sen jälkeen, kun sinä olet poissa.
* **Emotionaalinen panos:** Se tarjoaa syvimpiä mahdollisia merkityksen kokemuksia, mutta myös suurinta vastuuta ja stressiä.
G2:
Kiinalainen sananlasku sanoo: *"Jos haluat olla onnellinen päivän, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla onnellinen vuoden, mene naimisiin. Jos haluat olla onnellinen koko elämäsi, hanki puutarha."* Lapsista sananlasku ei sano mitään, kenties siksi, ettei onnellisuus ole oikea sana kuvaamaan sitä myllerrystä, jonka he aiheuttavat.
C1:
Toisaalta puutarhanhoito voi olla ihmiselle hyvin merkityksellistä. Se voi tuoda iloa, rauhaa, yhteyden luontoon, liikuntaa ja tunnetta siitä, että hoitaa ja kasvattaa elämää. Joillekin se on jopa elämäntapa tai kutsumus.
C2:
Jos kysymystä tarkastellaan yhteiskunnan tai biologian näkökulmasta, lasten kasvattaminen on erityisen merkityksellistä, koska ilman uusia sukupolvia ihmisyhteisö ei jatkuisi. Yksilön näkökulmasta taas tärkein asia voi olla jokin aivan muu – esimerkiksi taide, tiede, usko, luonnonsuojelu, ystävyys tai puutarhanhoito.
M1:
Kasvatuksessa joudut harjoittelemaan kaikkea sitä, mistä puhuimme aiemmin: rakkautta joka ei ole tykkäämistä, rajoja ilman vihaa, hiljaisuutta silloin kun tekisi mieli puhua, puhumista silloin kun tekisi mieli vaieta. Se on 18 vuoden mittainen kurssi siinä, ettei kaikki ole sinusta kiinni, mutta kaikki on sinun vastuullasi.
M2:
Filosofi Voltaire lopetti koko Candide -kirjansa lauseeseen: "Meidän on viljeltävä puutarhaamme". Hän tarkoitti, että maailman suurista kysymyksistä, Jumalasta, pahuudesta, elämän tarkoituksesta, jauhaminen ei vie mihinkään. Tärkeintä on tehdä pieni pala maailmasta hieman elävämmäksi ja järjestykseen.

42D Miten tieto tuo tuskaa?
G1:
* **Ylianalysointi:** Tietoinen ihminen näkee pintaa syvemmälle – hän huomaa muiden epärehellisyyden, yhteiskunnan rakenteelliset viat ja omat virheensä selkeämmin.
* **Sattumanvaraisuuden ymmärtäminen:** Tieto siitä, kuinka paljon elämässä on kyse puhtaasta sattumasta, voi viedä turvallisuudentunteen. On helpompaa uskoa sokeaan kohtaloon kuin ymmärtää tilastollisia riskejä.
G2:
Vaikka tieto tuo tuskaa, se on myös ainoa keino **vapauteen ja muutokseen**.
* Typeryys voi olla onnellista, mutta se on haavoittuvaista.
* Tieto antaa meille työkalut kohdata todellisuus, ratkaista ongelmia ja tuntea aitoa myötätuntoa.
C1:
Tieto omasta kuolevaisuudesta. Ihminen tietää, että elämä on rajallinen, mikä voi herättää surua tai pelkoa.
Tieto muiden kärsimyksestä. Kun kuulemme sodista, köyhyydestä tai sairauksista, emme voi olla täysin välinpitämättömiä.
Tieto omista virheistä. Itsetuntemus voi olla kivuliasta, kun huomaa tehneensä väärin tai menettäneensä mahdollisuuksia.
Tieto maailman monimutkaisuudesta. Joskus ei ole helppoja ratkaisuja. Mitä enemmän ymmärtää, sitä vähemmän asiat voivat näyttää mustavalkoisilta.
Tieto tulevista vaikeuksista. Esimerkiksi vakavan sairauden diagnoosi tai tieto läheisen kuolemasta voi aiheuttaa suurta surua.
C2:
Toisaalta tieto voi myös vähentää tuskaa. Kun ymmärrämme sairauksia, voimme hoitaa niitä. Kun opimme ratkaisemaan ristiriitoja, ihmissuhteet voivat parantua. Kun ymmärrämme itseämme paremmin, voimme tehdä viisaampia valintoja.
M1:
Kun et tiedä, miten liha tuotetaan, voit syödä hyvällä omallatunnolla. Kun tiedät, jokainen valinta on kannanotto. Kun et tiedä, että ystäväsi voi huonosti, voit olla huomaamatta. Kun tiedät, hiljaisuutesi on valinta.
M2:
Tiedät, että ilmasto lämpenee, että joku jota rakastat juo liikaa, että suhde on lopussa, että työ uuvuttaa sinut, mutta et vielä uskalla lähteä. Tieto on jo tullut, mutta toiminta ei. Siinä välissä asuu ahdistus.

43D Millä tavalla tieto tuo valtaa?
G1:
Valta syntyy usein siitä, että tiedät jotain, mitä toinen ei tiedä. Tätä kutsutaan taloustieteessä **informaation epäsymmetriaksi**.
* **Esimerkki:** Asiantuntijalla (kuten lääkärillä tai mekaanikolla) on valtaa suhteessa asiakkaaseen, koska asiakas ei pysty arvioimaan palvelun todellista tarvetta tai laatua.
* **Päätöksenteko:** Se, jolla on paras data markkinoista, säästä tai vihollisen liikkeistä, pystyy tekemään siirtoja, joihin muut eivät osaa varautua.
G2:
Tieto tuo valtaa, koska se vähentää epävarmuutta. Se, jolla on tietoa, voi suunnitella, manipuloida ja johtaa, kun taas tiedon puute pakottaa alistumaan muiden tekemiin päätöksiin. Siksi koulutus, vapaa lehdistö ja avoin internet ovat demokratian kannalta kriittisiä: ne jakavat valtaa tasaisemmin hajauttamalla tietoa.
C1:
Paremmat päätökset. Kun tiedät enemmän, voit tehdä viisaampia valintoja esimerkiksi terveydestä, taloudesta tai työstä.
Vaikutus muihin. Opettajat, tutkijat, lääkärit ja asiantuntijat voivat tiedollaan auttaa ihmisiä ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Ongelmien ratkaiseminen. Tietämällä, miten jokin asia toimii, voidaan korjata virheitä ja kehittää uusia ratkaisuja.
Itsenäisyys. Tietoinen ihminen on vaikeammin johdettavissa harhaan, koska hän osaa arvioida väitteitä kriittisesti
Teknologinen ja taloudellinen valta. Yritykset ja valtiot, joilla on paljon tietoa ja osaamista, voivat kehittää uusia tuotteita, palveluita ja teknologiaa.
C2:
Esimerkiksi lääkäri, tuomari tai poliitikko joutuu käyttämään tietoaan eettisesti. Jos tietoa käytetään väärin, sillä voidaan myös manipuloida ihmisiä tai aiheuttaa vahinkoa.
Siksi sanontaa voisi täydentää näin: tieto tuo valtaa, mutta viisaus kertoo, miten sitä valtaa pitäisi käyttää. Pelkkä tieto ei vielä takaa hyviä päätöksiä – siihen tarvitaan myös harkintaa, moraalia ja kykyä nähdä tiedon seuraukset.
M1:
Tieto muuttaa sen, kuka saa määritellä, mitä on totta.
Ja se, joka määrittelee totuuden, hallitsee kaikkea muuta ilman että tarvitsee nostaa ääntä.
M2:
Tieto on valtaa, koska se muuttaa tulevaisuuden sattumasta valinnaksi. Tietämätön reagoi. Tietävä ennakoi. Ja se, joka ennakoi, ehtii ensin.

44D Onko totuus epämiellyttävä?
G1:
Filosofi Platon kuvasi tätä klassisessa vertauksessaan: luolassa kahlitut ihmiset näkevät vain varjoja ja pitävät niitä totuutena.
* Kun yksi heistä vapautuu ja astuu ulos aurinkoon, valo sokaisee ja sattuu hänen silmiinsä.
* **Opetus:** Totuuden "valo" on aluksi sietämätön niille, jotka ovat tottuneet pimeyteen.
G2:
Kuten saksalainen filosofi Arthur Schopenhauer sanoi, jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta:
1. Sille nauretaan.
2. Sitä vastustetaan kiivaasti.
3. Se hyväksytään itsestäänselvyytenä.
C1:
Totuus voi olla epämiellyttävä, koska se voi paljastaa asioita, joita emme haluaisi kohdata. Esimerkiksi:
tieto vakavasta sairaudesta,
oman virheen tai epäonnistumisen tunnustaminen,
läheisen menetys,
se, ettei jokin toive toteudu.
C2:
Toisaalta totuus voi olla myös iloista ja vapauttavaa. Totuus voi tarkoittaa esimerkiksi:
että tutkimuksissa ei löytynyt vakavaa sairautta,
että ystävä todella välittää sinusta,
että vaikea ongelma on ratkaistavissa,
että jokin pelko osoittautui aiheettomaksi.
M1:
Usein on. Mutta ei siksi, että totuus itsessään olisi ilkeä. Vaan siksi, että totuus ei kysy, haluammeko me kuulla sen.
Se vain on.
M2:
Suuri totuus on kokonainen: olet kuolevainen, olet rakastettu ja rakastamaton, elämä on sekä merkityksellistä että absurdia, et voi hallita kaikkea mutta voit valita asenteesi. Suuri totuus on aina sekä epämiellyttävä että syvästi lohdullinen samaan aikaan. Se itkettää ja rauhoittaa samassa lauseessa.

45D Miksi mikään uskonto tai filosofia ei kerro koko totuutta maailmasta ja ihmisistä?
G1:
Ihmisen aistit ja aivot suodattavat todellisuutta selviytymisen ehdoilla.
* **Aistisokeus:** Emme näe ultraviolettivaloa, emme kuule ultraääniä emmekä havaitse pimeää ainetta suoraan. Meillä on vain kapea "ikkuna" todellisuuteen.
* **Aivojen tulkinta:** Aivomme eivät näytä maailmaa sellaisena kuin se on, vaan ne luovat siitä käyttökelpoisen *mallin*. Mikään filosofia ei voi ohittaa sitä tosiasiaa, että ajattelemme "ihmisen aivoilla", emme universumin näkökulmasta.
G2:
Vanha intialainen vertaus kuvaa tätä erinomaisesti: Joukko sokeita miehiä koskettaa norsun eri osia. Yksi sanoo norsun olevan kuin letku (kärsä), toinen kuin seinä (kylki) ja kolmas kuin puu (jalka).
* **Perspektiivi:** Uskonnot ja filosofiat tarkastelevat maailmaa eri kulmista. Buddhalaisuus katsoo mieltä, tiede ainetta, eksistentialismi vapautta.
* **Kokonaisuus:** Kaikki ovat oikeassa omassa osassaan, mutta kukaan ei näe koko norsua, koska kukaan ei voi seistä "ulkopuolella" tarkkailemassa kaikkea yhtä aikaa.
C1:
Yksi ajatus on, että todellisuus on niin monimutkainen, ettei mikään yksittäinen oppijärjestelmä pysty kuvaamaan sitä kokonaan. Maailma sisältää luonnon, tietoisuuden, historian, kulttuurin, moraalin ja ihmisten henkilökohtaiset kokemukset. Yksi näkökulma voi valaista osan kokonaisuudesta, mutta ei välttämättä kaikkea.
C2:
Lisäksi eri uskonnot ja filosofiat painottavat eri kysymyksiä. Jotkut keskittyvät siihen, miten elää hyvin, toiset siihen, mikä on todellisuuden perimmäinen luonne, ja toiset siihen, mikä on tiedon luotettavuus. Ne eivät aina edes pyri vastaamaan samoihin kysymyksiin.
M1:
Siksi, että koko totuus ei mahdu yhteenkään ihmisen tekemään astiaan. Ja uskonto ja filosofia ovat astioita.
Ne eivät ole vääriä siksi, että ne olisivat tyhmiä. Ne ovat vajaita siksi, että tehtävä on mahdoton. On kuin yrittäisi kaataa meren ämpäriin. Ämpäri voi olla kaunis ja hyödyllinen, mutta meri ei mahdu siihen.
M2:
Logiikka sanoo: A ei voi olla ei A. Mutta ihminen on. Olet sekä hyvä että itsekäs. Elämä on sekä merkityksellistä että merkityksetöntä. Olet sekä vapaa että ehdollistettu. Jumala, jos on, on sekä lähellä että kaukana, sekä oikeudenmukainen että käsittämätön.
Koko totuus sisältää vastakohdat. Meidän kielemme ja järkemme haluaa valita toisen.