E Hyvä, paha ja veganismi

59E Mitä hyvää maailmassa on?
60E Mitä pahaa maailmassa on?
61E Kumpaa on enemmän maailmassa, hyvää vai pahaa?
62E Voittaako hyvä aina pahan? Ja millä aikavälillä?
63E Kerro esimerkkejä tilanteista, joissa toisen hyvä on toisen paha.
64E Kerro esimerkkejä win-win-tilanteista.
65E Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "hyvät, pahat, rumat"?
66E Tuleeko ihminen toimeen vegaanisesti ilman eläinkunnan tuotteita?
67E Mitä ihmiset ajattelevat, kun he syövät lihaa? Eikö se ole petomaista?
68E Miksi kaikki maailman ihmiset eivät ole vegaaneja?

59E Mitä hyvää maailmassa on?
G1:
Ihmisyyden kyky empatiaan ja yhteistyöhön
Suurin osa maailman ihmisistä elää rauhassa ja haluaa toisilleen hyvää.
* **Altruismi:** Joka päivä miljoonat ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä, auttavat tuntemattomia ja lahjoittavat rahaa kohteisiin, joista he eivät saa itse suoraa hyötyä.
* **Maailmanlaajuinen apu:** Kun jossain päin maailmaa tapahtuu luonnonkatastrofi, apua virtaa välittömästi yli valtiorajojen. Tämä kertoo siitä, että koemme olevamme osa samaa ihmiskuntaa.
G2:
Luonnon uskomaton kauneus ja sopeutumiskyky
Maailma itsessään on esteettinen mestariteos, joka tarjoaa meille elämän edellytykset.
* **Biodiversiteetti:** Luonto on täynnä monimuotoisuutta, joka kukoistaa vaikeissakin olosuhteissa. Metsien uusiutumiskyky ja merten ekosysteemit ovat jatkuva ihmettelyn kohde.
* **Resurssit:** Planeettamme tarjoaa puhdasta vettä, ilmaa ja ravinteita, jotka mahdollistavat elämän. Tietoisuus näiden suojelemisesta on kasvanut ennennäkemättömällä tavalla.
C1:
Ystävyys: joku voi pysyä toisen rinnalla vaikeanakin aikana ilman, että siitä saa mitään palkkiota.
Lapset: heidän uteliaisuutensa, leikkin­sä ja kykynsä iloita pienistä asioista ovat yksi maailman kauneimmista puolista.
Elämä itse: on hämmästyttävää, että ylipäätään olemme täällä — maailmassa, jossa aine on järjestynyt eläväksi, tuntevaksi ja ajattelevaksi.
C2:
Anteeksianto: ihminen voi päättää olla kostamatta, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Taide ja musiikki: ihminen pystyy muuttamaan kokemuksiaan sanoiksi, säveliksi, maalauksiksi ja tarinoiksi.
Huumori: jopa vaikeuksien keskellä ihmiset pystyvät nauramaan.
Vapaus: ainakin joissakin yhteiskunnissa ihmisillä on mahdollisuus ajatella, puhua, rakastaa, uskoa ja elää melko vapaasti.
M1:
Tavallinen arki toimii. Sauna lämpenee, vesi tulee hanasta puhtaana, kirjasto lainaa kirjoja ilmaiseksi, juna joskus jopa ajoissa. Suomessa tämän helposti unohtaa, mutta se on harvinaista luksusta maailman mittakaavassa.
M2:
Osaamme korjata. Lapsikuolleisuus, nälkä, lukutaidottomuus ja äärimmäinen köyhyys ovat kaikki romahtaneet sadan vuoden aikana. Emme ole ratkaisseet kaikkea, mutta käyrät osoittavat että ihminen pystyy oppimaan.

60E Mitä pahaa maailmassa on?
G1:
Rakenteellinen vääryys ja epätasa-arvo
Paha ei aina ole yksittäinen teko, vaan järjestelmä, joka jättää osan ihmisistä vaille perusoikeuksia.
* **Äärimmäinen köyhyys:** Vaikka maailma on rikkaampi kuin koskaan, miljoonat elävät ilman puhdasta vettä, ravintoa tai perusterveydenhuoltoa. Tämä ei johdu resurssien puutteesta, vaan niiden epätasaisesta jakautumisesta.
* **Mahdollisuuksien puute:** Syntymäpaikka määrittää edelleen liian vahvasti ihmisen elämänkulun. Tämä rakenteellinen "paha" estää miljoonia toteuttamasta potentiaaliaan.
G2:
Välinpitämättömyys (Banaali paha)
Filosofi Hannah Arendt puhui "pahan banaanisuudesta". Se tarkoittaa, että suuri osa maailman kärsimyksestä ei johdu "hirviöistä", vaan tavallisista ihmisistä, jotka vain tottelevat käskyjä tai katsovat muualle.
* **Hiljainen hyväksyntä:** Kun näemme vääryyttä mutta emme toimi, annamme pahalle tilaa kasvaa.
* **Lyhytnäköisyys:** Kulutusvalintamme ja elämäntapamme saattavat aiheuttaa kärsimystä maapallon toisella puolella tai tuleville sukupolville (esim. ilmastonmuutos), mutta koska emme näe seurauksia suoraan, jatkamme entiseen malliin.
C1:
Sota ja väkivalta: ihmiset tappavat ja vahingoittavat toisiaan vallan, pelon, vihan ja ideologioiden vuoksi.
Sairaudet: ihminen voi sairastua ilman että hän on tehnyt mitään ansaitakseen sen.
Luonnon kärsimys: eläimet joutuvat kokemaan nälkää, pelkoa, vammoja ja kipua. Saalistaja tappaa saaliinsa selviytyäkseen.
Luonnonkatastrofit: maanjäristykset, tulvat, myrskyt ja tulivuorenpurkaukset voivat tuhota koteja ja ihmishenkiä.
C2:
Valehtelu ja petos: luottamusta voidaan käyttää hyväksi.
Riippuvuudet ja itsetuhoinen käyttäytyminen: ihminen voi joutua tilanteeseen, jossa oma toiminta alkaa vahingoittaa häntä ja hänen läheisiään.
Tietämättömyys: väärät käsitykset voivat johtaa pelkoon, syrjintään ja huonoihin päätöksiin.
Kuolema: jokainen elämä on rajallinen, ja läheisten menettäminen voi aiheuttaa valtavaa surua.
M1:
Valta ilman vastuuta. Korruptio, kidutus, mielivaltaiset pidätykset, sananvapauden tukahduttaminen, lasten hyväksikäyttö, ihmiskauppa. Siellä missä valtaa ei valvota, ihminen alkaa kohdella toista ihmistä välineenä.
Vale ja manipulointi. Valeuutiset, huijaukset, algoritmit jotka palkitsevat raivosta, riippuvuudeksi suunnitellut sovellukset. Ne eivät tapa suoraan, mutta rappeuttavat kykyä luottaa ja ajatella rauhassa.
M2:
Yksinäisyys ja mielenterveyden hätä. Suomessa tämä näkyy erityisen selvästi. Monella on katto ja ruoka, mutta ei ketään kenelle soittaa yöllä. Masennus, ahdistus ja päihteet vievät enemmän toimintakykyä kuin moni fyysinen sairaus.

61E Kumpaa on enemmän maailmassa, hyvää vai pahaa?
G1:
Evolutiivinen ja psykologinen näkökulma: Paha tuntuu suuremmalta
Vaikka hyvää olisi määrällisesti enemmän, aivomme on ohjelmoitu huomaamaan paha herkemmin. Tätä kutsutaan **negatiivisuusvinoumaksi**.
* **Selviytymisvaisto:** Kivikaudella oli tärkeämpää huomata yksi pensaikossa lymyilevä tiikeri kuin sata kaunista kukkaa. Yksi paha teko (esim. petos) tuhoaa luottamuksen, jonka rakentamiseen on tarvittu tuhat hyvää tekoa.
* **Uutiskynnys:** "Lapsi pääsi turvallisesti kouluun" ei ole uutinen, koska se on normaalia (hyvää). "Pommiaisku koulussa" on uutinen, koska se on poikkeama (pahaa). Tästä syntyy harha, että paha hallitsee maailmaa, vaikka se on todellisuudessa poikkeus säännöstä.
G2:
Filosofinen näkökulma: Hyvä on olemassaolon perusta
Monet filosofit ajattelevat, että hyvää on oltava enemmän, jotta maailma voisi ylipäätään pysyä pystyssä.
* **Loismainen paha:** Paha tarvitsee hyvää toimiakseen. Valehtelu on mahdollista vain, koska suurin osa ihmisistä puhuu totta. Varkaus on mahdollista vain, koska ihmiset tuottavat ja omistavat asioita. Paha on kuin loinen, joka elää hyvän luomassa rakenteessa.
* **Entropia:** Maailmankaikkeus pyrkii kohti epäjärjestystä (entropiaa). Elämä ja sivilisaatio ovat taistelua tätä vastaan. Se, että olemme rakentaneet kaupunkeja, kieliä ja taidetta, on osoitus siitä, että rakentava (hyvä) voima on toistaiseksi ollut vahvempi kuin tuhoava (paha) voima.
C1:
Miljardit ihmiset eivät tapa tai vahingoita ketään.
Vanhemmat huolehtivat lapsistaan.
Ihmiset tekevät työnsä ja auttavat toisiaan.
Vieraat ihmiset auttavat vieraita.
Ihmiset ystävystyvät, rakastuvat, nauravat ja leikkivät.
C2:
Ja jos mennään vielä syvemmälle: ehkä yksi maailman suurimmista hyvistä asioista on juuri se, että kärsimystä ei ole pakko hyväksyä kohtalona. Ihmiset voivat nähdä pahan, sanoa "tämän ei pitäisi olla näin" ja yrittää muuttaa maailmaa.
M1:
Rakentaminen vaatii yhteistyötä, tuhoaminen onnistuu yksinkin. Siksi yksi paha teko voi pilata kymmenen hyvää, mutta se ei tarkoita että pahaa olisi kymmenkertaisesti. Se tarkoittaa vain että hyvää on helpompi rikkoa.
M2:
Jos mittaat pitkällä aikavälillä: eliniänodote, lukutaito, lapsikuolleisuus, köyhyys, väkivaltaisuus. Kaikki osoittavat että keskimäärin maailma on vähemmän paha kuin 100 tai 200 vuotta sitten. Se ei ole mielipide, se on lukuja. Silti se ei lohduta jos oma elämä on nyt vaikea.

62E Voittaako hyvä aina pahan? Ja millä aikavälillä?
G1:
Lyhyt aikaväli: Paha on usein tehokkaampi
Lyhyellä tähtäimellä (päivistä vuosiin) paha – tässä yhteydessä itsekkyys, väkivalta ja petos – voi vaikuttaa voittajalta.
* **Nopeus:** On helpompaa ja nopeampaa tuhota kuin rakentaa. Pommin räjäyttäminen vie sekunnin, katedraalin rakentaminen vuosikymmeniä.
* **Sääntöjen rikkominen:** Paha ei noudata moraalisia rajoitteita, mikä antaa sille hetkellisen taktisen edun niitä kohtaan, jotka pelaavat sääntöjen mukaan.
* **Psykologinen shokki:** Pahuus käyttää pelkoa aseenaan, mikä voi lamaannuttaa vastarinnan välittömästi.
G2:
Ei ole takeita siitä, että hyvä voittaa *automaattisesti*. Hyvä voittaa vain silloin, kun ihmiset tekevät tietoisen valinnan toimia sen puolesta.
> **"Pahan voittoon riittää se, että hyvät ihmiset eivät tee mitään."** – Edmund Burke (perinteisesti hattuun laitettu sitaatti).
Paha ei ole koskaan lopullisesti voitettu, vaan se on kuin entropia fysiikassa: se vaatii jatkuvaa työtä, sivistystä ja valppautta pysyäkseen kurissa. Voitto ei ole päätepiste, vaan jatkuva prosessi.
C1:
Joskus paha voittaa yksittäisen ihmisen koko elämän ajan. Joskus kokonainen kansa joutuu vuosikymmeniksi sorron alle. Ja lopulta ihminen kuolee, vaikka olisi elänyt kuinka hyvän elämän.
C2:
Vuosissa
Hyvä voi voittaa pahan esimerkiksi silloin, kun diktatuuri kaatuu, viholliset tekevät rauhan tai kokonainen yhteiskunta muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Mutta samalla syntyy uusia ongelmia.
Sukupolvissa
Tässä näkyy ehkä selvemmin, että hyvä voi kasautua. Lukutaito, lääketiede, ihmisoikeudet, demokratia ja lasten turvallisuus ovat monissa paikoissa parantuneet valtavasti vuosisatojen aikana. Se ei tarkoita, että kehitys olisi suoraviivaista tai että kaikkialla olisi paremmin.
M1:
Ei voita aina. Ja se on juuri se syy, miksi sillä on merkitystä että joku valitsee hyvän.
Jos hyvä voittaisi automaattisesti, se ei olisi hyvä. Se olisi fysiikkaa.
M2:
Sukupolvet ja vuosisadat: historia ei pääty siihen että hyvä voittaa lopullisesti. Orjuus lakkautettiin ja palasi toisessa muodossa. Sota loppuu ja alkaa uudestaan. Korruptio kitketään ja se kasvaa takaisin.
Mutta suunta on ollut, kaikesta huolimatta, kohti vähemmän julmuutta ja enemmän mahdollisuuksia. Ei siksi että aika parantaa, vaan siksi että jokaisessa sukupolvessa tarpeeksi moni on tehnyt sen raskaan valinnan.

63E Kerro esimerkkejä tilanteista, joissa toisen hyvä on toisen paha.
G1:
* **Yksi avoin työpaikka:** Kun saat unelmiesi työpaikan, se on sinulle valtava siunaus ja toimeentulon lähde. Samalla se tarkoittaa kymmenille muille hakijoille pettymystä ja mahdollisesti jatkuvaa taloudellista epävarmuutta.
* **Markkinaosuus:** Kun uusi, innovatiivinen yritys (esim. suoratoistopalvelu) kasvaa ja kukoistaa, se tarkoittaa usein perinteisen toimijan (esim. videovuokraamo tai elokuvateatteri) konkurssia ja työpaikkojen menetystä.
G2:
* **Kolmiodraama:** Kun kaksi ihmistä on rakastunut samaan henkilöön, toisen onni ("hän valitsi minut") on toisen syvä paha ("hän hylkäsi minut").
* **Erotilanne:** Avioerossa toisen osapuolen kokema vapautus ja uuden elämän alku voi olla toiselle osapuolelle täydellinen maailman murentuminen, kodin menetys ja suru.
C1:
Saalistaminen: Sudelle peuran tappaminen on hyvää siinä mielessä, että susi saa ruokaa ja selviää. Peuralle sama tapahtuma on äärimmäinen paha.
Kilpailu: Yksi urheilija voittaa kilpailun ja saa iloa ja menestystä. Toisen on hävittävä, mikä voi olla hänelle pettymys.
C2:
Lääkärin päätös: Lääkäri voi joutua amputoimaan vakavasti vaurioituneen raajan pelastaakseen ihmisen hengen. Lyhyellä aikavälillä potilas kärsii, pitkällä aikavälillä toimenpide voi olla hyvä.
Totuuden kertominen: Rehellinen palaute voi loukata ihmistä, mutta samalla auttaa häntä muuttamaan toimintaansa.
M1:
Tämä on se kohta missä mustavalkoinen moraali hajoaa. Suurin osa maailman konflikteista ei ole hyvä vs. paha, vaan hyvä vs. hyvä, jotka eivät mahdu samaan tilaan.
M2:
Metsänomistajalle hakkuu on hyvä: sillä maksetaan laina, eläke turvataan, perheelle jää jotain. Retkeilijälle ja luonnonsuojelijalle sama hakkuu on paha: maisema, hiilinielu ja liito-oravan koti häviää. Kumpikaan ei ole ahne tai ilkeä. He mittaavat hyvää eri aikajänteellä.

64E Kerro esimerkkejä win-win-tilanteista.
G1:
* **Kiertotalous ja panttijärjestelmä:** Kuluttaja saa pienen rahallisen korvauksen palauttamalla tölkin. Juomavalmistaja saa halpaa kierrätysmateriaalia uusiin tölkkeihin. Ympäristö säästyy roskilta ja luonnonvarojen kulutukselta.
* **Aurinkopaneelit kodissa:** Asukas säästää sähkölaskussa pitkällä aikavälillä. Sähköverkko saa kesällä lisäenergiaa, ja yhteiskunta etenee kohti hiilineutraaliustavoitteita ilman, että kenenkään elintaso laskee.
G2:
Luonto on täynnä win-win-suhteita, joita kutsutaan mutualismiksi:
* **Mehiläinen ja kukka:** Mehiläinen saa elintärkeää ravintoa (nektaria). Kukka taas saa mehiläisen mukana siitepölyä, joka mahdollistaa sen lisääntymisen.
* **Ihminen ja suolistobakteerit:** Me tarjoamme bakteereille lämpimän kodin ja ravintoa. Vastineeksi ne auttavat meitä pilkkomaan ruokaa, tuottavat vitamiineja ja suojaavat meitä taudinaiheuttajilta.
C1:
Kaksi ystävää auttaa toisiaan: toinen auttaa muutossa, toinen auttaa myöhemmin tietokoneongelmassa. Molemmat saavat apua ja ystävyys vahvistuu.
Kauppa: asiakas saa tarvitsemansa tuotteen ja myyjä saa rahaa. Jos kauppa on vapaaehtoinen ja molemmat kokevat saavansa riittävästi vastinetta, kumpikin voittaa.
C2:
Koulutus: opiskelija saa tietoa ja taitoja, opettaja saa mahdollisuuden käyttää osaamistaan ja yhteiskunta hyötyy osaavasta ihmisestä.
Luonnonsuojelu ja matkailu: luonnonkaunis alue suojellaan, mutta sitä voidaan samalla käyttää vastuulliseen matkailuun. Luonto säilyy ja paikallinen talous hyötyy.
M1:
Kirjasto
Kunta maksaa kirjat ja tilan. Sinä saat ilmaiseksi tietoa, lapset lukuharrastuksen, työtön työnhakupaikan. Kunta saa takaisin osaavampia ja terveempiä ihmisiä. Kaikki voittavat, kukaan ei häviä.
M2:
Rehellinen palaute oikein annettuna
Et sano "olet huono", vaan "tämä kohta jäi epäselväksi, miten jos kokeilisit näin". Toinen saa käyttökelpoisen neuvon eikä häpeää. Sinä saat paremman lopputuloksen ilman riitaa. Molempien maine paranee.

65E Mitä ihmiset ajattelevat, kun he sanovat "hyvät, pahat, rumat"?
G1:
Tilanteen täydellinen rehellisyys
Tämä on yleisin tapa käyttää sanontaa. Se tarkoittaa, että tarkastellaan jotakin asiaa kaunistelematta, ottaen huomioon kaikki puolet:
* **Hyvät:** Onnistumiset, edut ja positiiviset puolet.
* **Pahat:** Viat, ongelmat ja negatiiviset seuraukset.
* **Rumat:** Ne kiusalliset, sotkuiset tai moraalisesti arveluttavat yksityiskohdat, joista ei yleensä haluta puhua ääneen.
G2:
Kun joku sanoo ystäväporukastaan "tässä me olemme, hyvät pahat ja rumat", hän viittaa ryhmän kirjavuuteen ja siihen, että jokaisella on omat vikansa.
C1:
Ruma ihminen ei ole paha ihminen.
Ikävä totuus voi olla rumaa kuultavaa mutta silti hyvää tietää.
Kaunis ihminen voi käyttäytyä julmasti.
Jokin voi olla kaunista mutta pahaa: propaganda voi olla visuaalisesti hienosti tehtyä ja silti edistää julmuutta.
C2:
Ja jos tarkoitat nimenomaan sanontaa "Hyvät, pahat ja rumat", se viittaa myös Sergio Leonen vuoden 1966 lännenelokuvaan Hyvät, pahat ja rumat (Il buono, il brutto, il cattivo). Siinä kolmijako on osittain ironinen: henkilöt eivät oikeastaan jakaudu siististi hyviin ja pahoihin. He ovat ristiriitaisia ihmisiä, joilla on sekä hyviä että huonoja puolia.
M1:
"Olen rehellinen, tämä ei ole mustavalkoista"
Osa käyttää sitä juuri päinvastoin, itseironisesti. "No niin, tässä tulee viikon hyvät, pahat ja rumat." Tarkoittaa: kerron sekä onnistumiset, epäonnistumiset että ne jutut joista en ole ylpeä. Se on aikuisen tapa sanoa että elämä on sotkuista.
M2:
Kun joku sanoo rumat, hän tarkoittaa usein:
sitä mikä on moraalisesti harmaata, ei laitonta mutta ei kaunista
sitä mikä hävettää, kuten kateus, laiskuus, pikkumaisuus
sitä mikä on rikki ja vaatisi korjaamista, mutta kukaan ei viitsi

66E Tuleeko ihminen toimeen vegaanisesti ilman eläinkunnan tuotteita?
G1:
Lyhyt ja tieteellisesti vahvistettu vastaus on: **Kyllä, ihminen tulee toimeen täysin vegaanisesti kaikissa elämänvaiheissa**, kunhan ruokavalio on koostettu asiantuntevasti.
Tämä ei ole vain mielipide, vaan muun muassa maailman suurin ravitsemusasiantuntijoiden järjestö (Academy of Nutrition and Dietetics) on todennut, että hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio on terveellinen ja ravitsemuksellisesti riittävä niin lapsille, raskaana oleville kuin urheilijoillekin.
Käytännössä vegaanisena eläminen vaatii kuitenkin tietoisuutta muutamista kriittisistä ravintoaineista.
C1:
Proteiini: palkokasvit, tofu, tempeh, soijatuotteet, seitan, pähkinät ja siemenet tarjoavat runsaasti proteiinia.
Rauta: esimerkiksi linssit, pavut, tofu, täysjyväviljat ja siemenet. C-vitamiini parantaa kasviperäisen raudan imeytymistä.
Kalsium: täydennetyt kasvimaitotuotteet, kalsiumilla valmistettu tofu sekä jotkin kasvikset.
D-vitamiini: Suomessa ravintolisä voi olla tarpeellinen etenkin pimeänä vuodenaikana.
C2:
Hyvin suunniteltu vegaaninen ruokavalio voi sisältää esimerkiksi viljoja, perunoita, palkokasveja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, siemeniä, kasviöljyjä ja täydennettyjä tuotteita.
M1:
B12-vitamiini - tämä ei ole valinnainen
Sitä ei tule kasvikunnasta riittävästi ilman täydennystä. Ilman B12:ta tulee anemia ja hermostovaurioita. Eli vegaanina B12 joko päivittäisestä lisäravinteesta, B12:lla täydennetyistä elintarvikkeista, tai molemmista. Tämä on se yksi kohta jossa ei voi luottaa "monipuoliseen ruokavalioon".
M2:
Jodi: Jos ei käytä jodioitua suolaa tai merilevää säännöllisesti ja hallitusti, tarvitsee lisän. Merilevässä jodia voi olla liikaakin, joten suola on varmempi.
Sinkki ja seleeni: Täysjyvä, pähkinät, siemenet. Suomessa maaperä on seleeniköyhää, joten moni tarvitsee pienen lisän.

67E Mitä ihmiset ajattelevat, kun he syövät lihaa? Eikö se ole petomaista?
G1:
Ihmisten ajatukset lihan syömisestä vaihtelevat hyvin paljon riippuen kulttuurista, kasvatuksesta, eettisistä arvoista ja henkilökohtaisista tottumuksista. Kysymys siitä, onko se "petomaista", koskettaa sekä biologiaa että filosofiaa.
G2:
Biologinen vertaus: Lihansyönti yhdistää ihmisen muihin ravintoketjun huipulla oleviin eläimiin. Tässä mielessä toiminta pohjautuu samoihin biologisiin tarpeisiin kuin saalistavilla pedoilla.
C1:
Monet ihmiset eivät ajattele lihaa syödessään erityisesti eläimen tappamista. He ajattelevat esimerkiksi ruokaa, makua, tapaa, perinnettä, juhlaa tai ravintoa. Ajatusketju "tässä on eläimen ruumis" voi olla tietoisesti läsnä tai kokonaan taka-alalla.
C2:
Lisäksi ihmisillä on taipumus tehdä erotteluja eläinten välillä. Syömme esimerkiksi sikaa ja kanaa, mutta pidämme koiraa tai kissaa perheenjäsenenä. Tämä kertoo siitä, että ruokailutottumuksiimme vaikuttavat paljon kulttuuri ja kasvatuksemme, eivät pelkästään biologiset tarpeet.
M1:
Ei mitään eläimeen liittyvää
"Hyvää, nälkä lähti, tuli tuttu maku." Liha on ruokaa muiden joukossa, kuten peruna tai leipä. Eläin on abstrahoitu pois jo kaupassa. Jauheliha ei näytä lehmältä, leike ei näytä sialta. Aivot tekevät saman kuin muissakin rutiineissa: säästävät energiaa.
M2:
Peto ei voi valita. Leijona ei voi päättää paastota ja syödä heinää. Sillä ei ole moraalista valintaa.
Ihminen voi valita. Juuri siksi meiltä kysytään perusteluja, joita pedolta ei kysytä. Peto tappaa nälkään, ihminen tappaa usein tavan, maun, hinnan tai mukavuuden vuoksi.

68E Miksi kaikki maailman ihmiset eivät ole vegaaneja?
G1:
Kulttuuri, uskonto ja identiteetti
Ruoka ei ole vain polttoainetta; se on syvällä ihmisen identiteetissä.
* **Perinteet:** Useimmat juhlat ja rituaalit (kuten joulu, uhrijuhlat tai kiitospäivä) rakentuvat tiettyjen eläinkunnan tuotteiden ympärille. Näistä luopuminen koetaan usein palana oman kulttuurin menettämistä.
* **Maku ja nautinto:** Ihminen on evoluution myötä oppinut himoitsemaan rasvaa ja proteiinia. Monille lihansyönti on puhdas nautintoasia, josta he eivät halua luopua eettisistä argumenteista huolimatta.
G2:
Psykologiset tekijät ja "lihaparadoksi"
Psykologiassa tunnetaan käsite **kognitiivinen dissonanssi**: ihminen voi rakastaa eläimiä, mutta silti syödä niitä.
* **Etäisyys tuotantoon:** Nykyaikaisessa maailmassa liha on pakattu muoviin kaupan hyllylle, jolloin yhteys elävään olentoon katkeaa.
* **Tottumus:** Suurin osa ihmisistä syö lihaa yksinkertaisesti siksi, että heidät on kasvatettu niin. Tottumusten muuttaminen vaatii suurta kognitiivista vaivaa.
C1:
Saatavuus: Kaikissa maailman osissa ei ole yhtä helposti saatavilla monipuolista kasvipohjaista ruokaa tai ravitsemuksellisesti täydennettyjä tuotteita.
Sosiaalinen paine: Jos kaikki ympärillä syövät lihaa, vegaaniksi ryhtyminen voi tuntua poikkeamiselta joukosta.
C2:
Ja maailmanlaajuisesti on vielä yksi perustavanlaatuinen kysymys: vegaanius on helpompi valinta joissakin yhteiskunnissa kuin toisissa. Ei ole kovin mielekästä arvioida samalla tavalla ihmistä, joka asuu kaupungissa, jossa on valtavasti kasvipohjaisia vaihtoehtoja, ja ihmistä, jonka ruokavalio riippuu paikallisista eläimistä ja hyvin rajallisesta ruokatarjonnasta.
M1:
Talous ja hinta
Rikkaissa maissa pavut ovat halpoja ja liha kallista. Köyhissä maissa usein toisinpäin. Kun perhe elää dollarilla päivässä, se syö sen mikä antaa eniten energiaa ja säilyy, ei sen mikä on eettisesti ideaalein. Myös tieto ja aika maksavat. Vegaanina syöminen hyvin vaatii lukutaitoa, aikaa suunnitella ja pääsyn lisäravinteisiin kuten B12.
M2:
Epäluottamus ja vastareaktio
Kun asiasta tulee moraalinen identiteetti, osa ihmisistä kokee sen tuomitsevana. "Jos sinä olet vegaani, sanotko että minä olen paha kun syön lihaa?" Silloin reaktio ei ole argumentti ravinnosta vaan puolustus omasta itsetunnosta. Silloin liha muuttuu symboliksi vapaudesta: "minä päätän mitä syön".